maanantai 26. marraskuuta 2012

Eipäs se jäänytkään siihen....

Itkupotkuraivareiden, turhautumisten, suunsoiton, haukkumisen, lyömisten ja kaiken jäljiltä olemme silti aina päätyneet lopulta sänkyyn. Ei ole tämä yhdessäelo helppoa. Ensi vuoden puolella muutammekin eri osoitteisiin, saa vain nähdä, miten seksin käy.

Tosiaankin suhteemme ei ollut koskaan puhtaimmasta päästä, paitsi minun puoleltani, ja nyt eron jälkeen itsekin lähdin tapaamaan yhtä vanhaa tuttua eri paikkakunnalle... siitähän vasta soppa syntyi, ja seksimme sai jälleen uutta vauhtia. Mustasukkaisuus vaivaa meitä molempia aivan älyttömästi.

Kun hän sai tietää minun pikku reissustani, hän repi vaatteet päältäni ja piti minusta kiinni etten pääse liikkumaan. Hän nussi minua väkisin niin syvälle kuin pääsi, ja niin kauan, että tuli mahalleni. Hänen ilmeensä oli tyhjä. Kohtausta voisi kutsua melkein raiskaukseksi, mutta en voi olla tykkäämättä hänen tuoksustaan ja hänen ihanan isosta kullistaan... olen kai jotenkin sairas tai kiero, sillä hänen tempauksensa kiihotti minua, samalla kun pelkäsin, mitä melkein kaksimetrinen ihminen voikaan minulle tehdä... ei hän olisi minua satuttanut.




Käskin hänen kertoa pilkuntarkasti, miten ja missä on pettänyt minua. Eka kerta hänen exänsä kanssa exän ja tämän kihlatun asunnolla. Ex oli riisunut hänet ja napannut kullin suuhunsa (ei kuulemma osannut edes ottaa suihin satuttamatta! Hahaahh... pitää olla vähän vahingoniloinen?). Sen jälkeen ex oli yrittänyt tulla kyykkyasentoon (menkkojen aikana, yök) hänen päälleen, mutta hetken päästä oli sanonut, ettei jaksa enää.. (Läskikin vielä? Kannattiko pettää, hmm?).... tämän jälkeen exäni oli pessyt kullinsa ja lähtenyt asunnolta. No, seuraava kerta oli vieraan naisen kanssa hotellilla. Umpikännissä he olivat yrittäneet muutaman minuutin jotain, ja homma olikin jäänyt siihen. Riitti minulle pettämiseksi, kulli kävi toisen naisen sisällä.

Kolmas kerta oli autossa. Jälleen tämä sama kihloissa oleva ex. He olivat riisuneet housunsa ja laittaneet apukuskin penkin alas. Tyttö oli tullut exäni päälle jälleen kyykkyasentoon, yrittänyt saada väkisin liian isoa kullia sisäänsä, jatkanut hetken aikaa, kunnes ei ollut jaksanut... exäni kuuleman mukaan työnsi hänet sivuun ja tyttö alkoi uhkailemaan, että soittaa minulle.



Kuinka lapsellista touhua? No... katsotaan kauanko pystymme jatkamaan omaa seksielämää näiden tietojen pohjalta. Tähän asti ainakin seksimme on ollut jotenkin jännittävämpää ja vihaisempaa, kuin aiemmin... ellemme huuda toisillemme ja kinastele, niin olemme sängyssä nussimassa rajusti ;)

Yhden uuden asennon tämä selkkaus on poikinut. Ensin imen hänen kullinsa aivan kivikovaksi, sen jälkeen menen väärinpäin hänen päälleen polvilleni, ja nussin häntä hitaasti siinä... hän sanoo sen tuntuvan melkein samalta, kuin panisi minua takaapäin ;) ainoa, ettei hänen tarvitse tehdä muuta, kuin nauttia. Kyykyssä näin olen toki ollut, mutta polviltani en ole jostain syystä kokeillut aiemmin. Se on mukavan rentouttavaa, ja molemmat näkevät kun kulli uppoaa pimppiini hitaasti, tai vähän nopeammin... ;)

Kannattiko vaihtaa meidän seksimme exään, joka ei osaa ottaa suihin, joka ei jaksa sängyssä, joka vain kuvitteli olevansa jotenkin erityisen tuhma? Hohhoijaa... tietenkin kirjoitan nämä haukkumiset sen vuoksi, että vituttaa. ONNEKSI ex oli oikeasti huono sängyssä... en tiedä mitä kiihottavaa hänessä oli, muuta kuin D-kupin tissit? Muija oli muutenkin 165cm pitkä. No, se on mennyt nyt... mutta varmaan tullaan siitä vielä kuulemaan, ainakin täällä meillä.

Eilen hän nussi minua niin rajusti, että tunnen sen vielä tänäkin päivänä... "Meetkö vielä nussimaan muita, häh? Tekeekö mieli muita?" hän hoki minulle pannessaan minua syvälle minun huutaessa nautinnosta... no ei kyllä tee mieli muita... mutta olen hänelle "velkaa" ne kolme vitun kertaa, kun hän on kulli pitkällä lähtenyt jonkun urpon exän matkaan. Hahahahahaa! Ehkä minun yksi kertani toisen kanssa tosin meni niistä kaikista kolmesta kerrasta...? Turhaa pohdin. Huomenna saan taas raivarit kun vituttaa. Nyt olen saanut niin paljoa seksiä, että mieli on melko pilvissä. Hänellä on armeijassa vielä 39 päivää ;) sitten ehdimme olla kk:n yhteisessä asunnossa, ja sitten eri teille. Ahdistaa jo valmiiksi. Mutta ei pettämistä kuulu antaa anteeksi?



Terveisin N

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti